Tee suoramarkkinointikielto ja puhelinmyynnin esto netissä!

Yleisesti ottaen eniten suomalaisia ärsyttävä asia on puhelinmyynti ja muu suoramarkkinointi. Mikä voisi olla turhauttavampaa, kun keskellä kaunista kesäpäivää kuunnella puhelimen kaiuttimista loputtomalta tuntuvaa myyntipuhetta tarpeettomista aikakausilehdistä, eikä "ei kiinnosta" tunnu tehoavan? Puhelinmyyjät tekevät osaltaan työtänsä, mutta vain harva vastaaja pystyy piilottelemaan kiukkuaan. Onneksi kaikenlaisen suoramyynnin kieltäminen on tänä päivänä jopa yllättävän helppoa ja ilmaista, vaikkakin medioissa pyörii monenlaista tietoa.

Pelkkä puhelinmyynnin esto ei riitä

Puhelinmyynti on kuitenkin vain yksi suoramarkkinoinnin muoto. Tänä päivänä henkilötietoja jopa myydään suoraan yrityksille, esimerkiksi Traficomin toimesta. Tutustumme artikkelissa lähemmin kaikkiin suoramarkkinoinnin tapoihin ja henkilötietojen myyntiin sekä kerromme keinot, joilla pystyt yksinkertaisesti kieltämään kaikki suoramarkkinointikeinot. Kielto on aina voimassa kolme vuotta. Jatka artikkelimme lukemista ja tee päätös piinaavalle puhelinmyynnille vaivattomasti.

Mitä suoramarkkinointi tarkoittaa?

Yksinkertaisesti, nimensäkin mukaisesti, suoramarkkinoinnilla tarkoitetaan markkinointitapaa, jolla pyritään tavoittelemaan kuluttajaa suoraan tai johon kuluttaja voi vastata suoraan. Se voi tapahtua sähköisesti sähköpostilla tai perinteisemmillä keinoilla, kuten postitse ja puhelimitse. Yleisin tunnettu tapa onkin juuri puhelinmyynti, joka yhdistetään helposti ainoaksi suoramarkkinointitavaksi. Yhtä lailla postiluukusta tupsahtavat nimettömät mainoslehtiset tai kuvastot sekä katalogit ovat suoraan kuluttajalle suunnattua markkinointia, jota kuitenkaan ei koeta yhtä häiritseväksi kuin puhelinmyyntiä. Monesti uusia palveluja ja tuotteita ostaessa voi jopa huomaamatta antaa luvan suoramarkkinointiin tai henkilötietojen käyttöön suoramarkkinointitarkoituksissa. Sen yleensä huomaakin vasta sitten, kun kotiin alkaa tupsahdella uusia mainoslehtisiä tai puhelin soi normaalia useammin.

Painettu suoramarkkinointi

Painettu suoramarkkinointi voi tarkoittaa kaikenlaisia postitettuja mainosmateriaaleja, kuten esimerkiksi kirjeitä, esitteitä, kuvastoja ja jopa postikortteja. Korttien käyttö perustuu niiden yksinkertaisuuteen, eikä niitä heitetä yhtä helposti roskakoriin kuin esimerkiksi vaatekaupan kuvastoa. Kuluttajalle postista tippuneiden kuponkien, lehtisten ja kuvastojen selaaminen on aikaa vievää, ja monesti siinä herääkin kysymyksiä siitä, että miksi juuri minulle on niitä lähetetty? Painettu suoramarkkinointi onkin siirtymässä hiljalleen kohti sähköisiä keinoja, joita pidetään moderneina sekä lisäksi luontoystävällisempinä. Tosin yhä edelleen jotkut painetut kuvastot, kuten jouluiset lelukuvastot ja IKEA:n vuosittainen katalogi, ovat jopa tervetulleita ja haluttuja moneen kotiin johtuen niihin liittyvistä traditioista

Suoramarkkinointikielto netissä

Nykyaikaisempi tapa ottaa suoraan yhteyttä kuluttajaan on sähköisesti joko sähköpostitse tai tekstiviestillä. Tästä huolimatta kaikki sähköiset yhteydenotot eivät ole suoramarkkinointia. Monet suuret sanomalehdet lähettävät sähköisesti tietoa jakeluhäiriöistä tai palvelukatkoksista. Yhtä lailla yritysten lähettämiä uutiskirjeitä ei luetella suoramarkkinoinniksi. Suoramarkkinointitarkoituksissa lähetettyjä viestejä personoidaan kuluttajalle sopiviksi esimerkiksi lähiaikojen tilausten tai palvelujen käytöstä kerättyjen tietojen avulla. Sähköinen suoramarkkinointi on nykyajan teknologian avulla erittäin helppoa toteuttaa ja jopa automatisoitua. Sitä voidaan myös käyttää monella eri kanavalla samanaikaisesti, aiheuttamatta lisäkuluja yritykselle. Yhtä lailla sen tuloksia voi helpommin mitata ja analysoida. Sähköinen suoramarkkinointi eroaa kuitenkin painetusta markkinoinnista seuraavasti:

• Painettua suoramarkkinointia voi lähettää kuluttajalle niin kauan kunnes hän kieltää sen.
• Sähköistä suoramarkkinointia voidaan tehdä vain silloin, kun kuluttaja on antanut siihen suostumuksensa.
• Suostumus annetaan yleensä esimerkiksi palvelua ostaessa
• Yritykset voivat kuitenkin lähettää sähköistä suoramarkkinointia jo voimassa oleville asiakkailleen.

Nettimarkkinointi

Sähköisten markkinointikanavien, kuten Facebookin, avulla yritykset pystyvät nostamaan markkinointinsa kohdentamisen ja segmentoinnin aivan uudelle tasolle. Ennen vanhaa mainokset esiintyivät verkkosivuilla häiritsevinä pop up -ikkunoina tai välkkyvinä paneeleina, jotka ovat nykyään häviämään päin. Sähköisiä tapoja markkinoida ovat tekstiviestien ja sähköpostien lisäksi myös hakukonemainonta, verkkosivut ja sosiaalinen media, etenkin aikaisemmin mainittu Facebook. Yritysten määrän kasvaessa ja markkinoiden globaalisuuden aallossa kuluttajat reagoivat yhä nihkeämmin tylsältä näyttäviin mainoksiin, mikä on tuonut omat haasteensa markkinoijille. Erottuminen massasta on todella vaikeaa. Digitaalisen median ansiosta myös tulosten analysointi ja markkinointikeinojen muokkaaminen on aikaisempaa nopeampaa ja helpompaa.

Puhelinmyynti

Puhelinmyynti on täysin oma suoramarkkinoinnin keino, joka mielletään myös etämyynniksi. Tällöin tuotteita pyritään kauppaamaan suoraan kuluttajalle puhelimitse. Telemarkkinoinniksikin kutsuttu puhelinmyynti kasvoi etenkin 1990-luvun aikana, jatkuen edelleen tähän päivään asti. Monesti nuoret myyntineuvottelijat löytävät asiakkaansa tietokoneavusteisesti. Tietokoneohjelma soittaa jatkuvasti rekisterissä löytyviin numeroihin, ja kuluttajan vastatessa puhelu yhdistyy suoraan vapaana olevalle myyntineuvottelijalle. Toinen tapa on se, että myyntineuvottelija itse valitsee tietokoneelta asiakkaansa esimerkiksi iän tai ostohistorian perusteella. Myynti voi tapahtua joko sillä tavalla, että asiakkaalle soitetaan tai että asiakas soittaa itse. Puhelinmyynti on yhä useammin ulkoistettu asiaan erikoistuneille puhelinmyyntiyrityksille, jotka voivat hoitaa samaan aikaan useamman kuin yhden yrityksen myynnin.

Kuluttajansuojalaki

Kuluttajansuojalakiin on määritelty puhelinmyyntiä varten erikoiskohtia. Lain mukaan myyntineuvottelijan on heti puhelun alkaessa ilmoitettava, että kyseessä on myyntipuhelu. Kuluttajalla on myös oikeus perua kauppa 14 päivän sisällä tuotteen saapumisesta. Lisäksi puhelimitse tehdystä kaupasta on lähettävä kuluttajalle kirjallinen ilmoitus, jonka pitää myös sisältää tiedot kauppojen perumismahdollisuudesta ja -ehdoista. Suomalaisia tunnettuja puhelinmyyntiyrityksiä ovat muun muassa Buusteri, Directa, Finnacta ja Novia Finland. Osa yrityksistä toimii Suomessa, osa ulkomailla, jossa toiminnan kiinteät kulut ovat halvempia kuin muualla ja suomalaisia työntekijöitä on tarjolla, esimerkiksi Espanjassa. Kuluttajalaki vaikuttaa kuitenkin kumpaankin toimintamalliin, eikä kuluttajalle ole eroa siitä, soitetaanko hänelle Etelä-Euroopasta vai Keski-Suomesta.

Ärsyttävä puhelinmyynti

Puhelinmyynti on erittäin kiistanalainen suoramarkkinointikeino. Se on saanut kritiikkiä monesti siitä, ettei se välttämättä noudata kuluttajan asettamaa suoramarkkinointikieltoa. Yhtenä haittapuolena pidetään myös sitä, että häiritseväksi koettujen myyntipuheluiden takia ihmiset vastaavat yhä harvemmin tuntemattomista numeroista saapuviin puheluihin. Sillä on taasen suora vaikutus esimerkiksi viranomaisten, Kelan ja Postin toimintaan, jotka eivät saa tarvittaessa yhteyttä asiakkaaseen. Haittapuolia ovat myös lasten saamat puhelut, jotka eivät kuitenkaan ole tahallisia, vaan yleensä puhelinliittymien omistajiksi on merkitty lapsen vanhemmat. Se voidaan kuitenkin välttää muuttamalla lasten numerot salaisiksi, ja neuvomalla lapsia olla kirjoittamatta puhelinnumeroaan arvonta- tai kilpailulomakkeisiin.

Kuka tykkää puhelinmyyjistä?

Tutkimuksen mukaan se on myös vähiten pidetyin suoramarkkinointikeino: jopa 61 % vastaajista ei halua vastaanottaa myyntipuheluita ja vain viiden prosentin mielestä se on mieluista. Puhelinmyyntiyritykset ovat myös saaneet kritiikkiä työntekijöiden huonosta kohtelusta ja huonosta palkkatasosta, joka sisältää yleensä takuupalkan ja provision myydyistä tuotteista. Yleisesti ottaen puhelinmyyntityötä arvostetaan vähiten kaikista ammateista. Haastava työympäristö ja negatiivinen asiakaskunta ei ainakaan houkuttele työn pariin, mutta monelle nuorelle se on ensikosketus työelämään. Harvemmin kuitenkaan myyntipuhelun saapuessa tulee mietittyä soittavan myyntineuvottelijan työoloja, vaan helpoin tapa väistää epämukavat puhelut on asettaa puhelinmyynnille eston, jota käsittelemme artikkelin seuraavassa kohdassa.

Kuinka puhelinmyynnin voi estää?

Suoramarkkinointi on yleisesti sallittua, mutta kuluttajalla on oltava mahdollisuus kieltää se ilman ylimääräisiä kuluja. Kielto asetetaan jokaiselle markkinointitavalle erikseen. Lain mukaan alle 15-vuotiaalle ei saa lähettää suoramarkkinointimateriaalia ilman vanhemman tai huoltajan suostumusta. Hyvän maun ja lain mukainen suoramarkkinointi ei ole aggressiivista tai häiritsevää, eikä se saa sisältää pakottamista tai muuta kuluttajan painostamista, jonka tarkoitus on saada kuluttaja tekemään ostopäätös, jota hän ei tekisi ilman painostusta. Suoramarkkinointikiellosta voi ilmoittaa suoraan yritykselle, kieltämällä kuluttajan henkilötietojen luovutuksen viranomaisten ylläpitämistä rekistereistä tai ilmoittautumalla suoramarkkinoinnin rajoituspalveluun. Asiakkuusmarkkinointiliitto (ASML) pitää hallussaan osoitteellisen suoramainonnan ja puhelinmyynnin kieltopalvelua, joka on toiselta nimeltään Robinson-rekisteri. https://www.asml.fi/kieltopalvelut/

Suoramarkkinointikielto Robinson rekisteriin

Kuluttaja voi ilmoittautua rekisteriin soittamalla ASML:n palvelupuhelimeen arkisin kello 8-18 välillä. Rajoitus annetaan puhelinpalvelussa puhetunnistuksen avulla, jossa kuluttajan täytyy vastata kyllä yhteen kieltokysymykseen. Rajoitus hoituu yleensä alle minuutissa, minkä jälkeen se on voimassa kolmen vuoden ajan. Hintaa puhelulla on 0,39 €/minuutti plus paikallisverkkomaksu, jonottaminen on maksutonta. Puhelun jälkeen kuluttajan puhelinnumero liitetään rekisteriin välittömästi, ja se välittyy viikon sisällä puhelinmyyntiyrityksille. Viimeistään kuukauden sisällä se on alkaa toimia täydellisesti. Robinson-rekisteriin on liittynyt yli 600 puhelinmyyntiyritystä, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan kuluttajan pyytämää rajoitusta. Rekisteri on positiivinen asia myös yrityksille: he säästävät aikaa ja vaivaa soittaessaan sellaisille henkilöille, jotka haluavat ostaa jotain.

Eri rekisterit suoramarkkinointikieltoon

Asiakkuusmarkkinointiliiton ylläpitämiä rekistereitä on kaksi: Puhelin-Robinson ja Posti-Robinson, joihin kumpaankin täytyy ilmoittautua erikseen. Tänä päivänä vain vajaat 300 000 suomalaista on ilmoittautunut Robinson-rekisteriin, mikä on yllättävän vähäinen määrä. Asiantuntijoiden mukaan se johtuu siitä, että kuluttajat eivät ole tietoisia tästä kieltomuodosta. Kieltorekisteriin ei myöskään kuulu kaikki Suomen puhelinmyyntiyritykset, minkä takia se voi monesta tuntua turhalta – puheluita voi tulla siis edelleenkin. Rekisterin rinnalla puhelinmyyntiä voi rajoittaa myös ilmoittamalla sen suoraan yritykselle, eli puhelinmyyjälle. Melkeinpä aina myyntipuhelu tulee täysin yllättävissä tilanteissa, eikä kuluttaja pysty mitenkään siihen varautumaan tai hankkimaan taustatietoa tuotteesta. Tällöin turhan ostoksen sijaan on parasta ilmoittaa myyjälle suoraan soittokiellosta.

Suomen telemarkkinointiliitto ry

Puhelinmyynti voidaan myös helposti saada loppumaan tekemällä markkinointikielto Suomen telemarkkinointiliitto ry:hyn. Tällöin kuluttajan täytyy lähettää tekstiviestillä sana ESTO numeroon 173322, minkä jälkeen hän on samalla liiton kannattajajäsen ja hyötyy heidän laajasta puhelinmyyntikieltopalvelusta. Palvelusta peritään kuuden euron vuosimaksu, joka sisältää telemarkkinointikiellon, reklamoinnin kuluttajan puolesta lakia rikkoville yrityksille, mahdollisten toimenpideilmoitusten teon tietosuojavaltuutetuille sekä suoramarkkinointikiellon välittämisen Traficomille ja VRK:lle. Jäsenmaksu maksetaan verkkopankkitunnuksilla. Jäsenyys uusitaan automaattisesti joka vuosi, jollei sitä erikseen irtisanota. Suomen telemarkkinointiliitto ry ilmoittaa erikseen kaikille Suomessa toimiville yrityksille jäsentensä suoramarkkinointikiellosta. Rekisteriin liitetään jatkuvasti uusia suoramarkkinointiyrityksiä, joita myös jäsenet voivat ilmoittaa liitolle.

Muiden suoramarkkinointikeinojen kieltäminen

Muita suoramarkkinointikeinoja ovat osoitteeton ja osoitteellinen sekä sähköinen suoramarkkinointi. Niiden estäminen vaatii hieman erilaisen käytännön kuin aikaisemmin mainitsemassamme puhelinmyynnissä. Osoitteettomaksi suoramyynniksi lasketaan postiluukusta tipahtaneet, nimettömät mainoslehtiset ja kuvastot. Niiden estäminen on kaikkein helpointa. Riittää että kirjoittaa pienellä lapulla asunnon ulkopuolelle – yleensä postiluukun yläpuolelle – ”ei mainoksia”- tai ”ei ilmaisjakelua” -tekstin, jolloin mainosten jakajat tietävät olla jakamatta materiaalia kuluttajalle. Tätä rajoitusta ei voi rajata vain tiettyyn mainostyyppiin, vaan se koskee kaikkea osoitteetonta suoramarkkinointia. Ainoana poikkeuksena ovat viralliset tiedotteet ja sanomalehtien väliset mainosliitteet, joiden jakamista ei voida lain mukaan tällä tavoin kieltää.

Ei suoramarkkinointia ilman lupaa

Sähköistä suoramarkkinointia varten täytyy kuitenkin olla kuluttajan suostumus etukäteen. Jos suostumusta ei ole annettu, markkinointiviestejä lähettänyt yritys rikkoo lakia. Suostumus annetaan yleensä uuden palvelun yhteydessä, ja se on lain mukaan oltava selkeästi rastitettavissa oleva, muusta sisällöstä eroava valintaruutu. Valintaruutu ei missään nimessä saa olla etukäteen täytetty markkinoinnin tai sopimuksen tekemisen yhteydessä. Tietosuojavaltuutettu valvoo palveluja koskevan lain säännösten noudattamista. Kuluttajansuojalain noudattamista valvoo taas kuluttaja-asiamies, joka suojelee kuluttajaa erityisesti häiritsevältä ja aggressiiviselta suoramarkkinoinnilta. Poikkeuksena sähköiselle suoramarkkinoinnille on voimassa olevat asiakkaat, joille yritys voi lähettää tietoa ostohistorian perusteella valituista, samanlaisista tuotteista ja palveluista ilman kuluttajan ennakkosuostumusta noudattaen seuraavia käytäntöjä:

• Henkilötiedot on saatu asiakkuuden luomisen yhteydessä.
• Jo voimassa oleville asiakkaille voidaan lähettää tietoa samalla tavalla kuin myynti on tehty, esimerkiksi tekstiviestillä.
• Kaupan yhteydessä kuluttajaa on informoitava markkinointiviesteistä.
• Viesteihin pitää tästäkin huolimatta lisätä tieto kieltomahdollisuudesta.

Myös yritysten yhteyshenkilöille voi lähettää sähköistä suoramarkkinointimateriaalia niin kauan, kunnes hän sen kieltää. Kuluttaja voi estää sähköisen suoramarkkinoinnin, kuten tekstiviestien ja sähköpostien lähettämisen, perumalla siihen antamansa suostumuksen tai ilmoittamalla estosta suoraan mainostavalle yritykselle. Lain mukaan yrityksen täytyy huomioida ja ottaa kielto toimintaan välittömästi. Jotkut yritykset ovat lisänneet sähköposteihinsa suoran linkin, josta voi perua mainosten tulon. Suostumus tekstiviestimainontaan on voitu myös antaa esimerkiksi puhelinliittymää ostaessa, joten puhelinsopimuksen tarkistaminen on hyvä paikka aloittaa. Jokaisessa myyntitilanteessa tai suoramarkkinoinnissa asiakkaalla on oikeus tietää, mistä yritys on saanut hänen henkilötietonsa, jolloin hän voi asettaa suoraan henkilötietojen jakamiskiellon kyseiselle taholle. Kerromme tästä lisää myöhemmin.

Suoramarkkinointia sähköpostilla

Tänä päivänä matkapuhelin- ja laajakaistaliittymiä myydään sillä ehdolla, että asiakas hyväksyy mainosviestien vastaanottamisen joko sähköpostitse, teksti- tai multimediaviesteinä. Mainosviestejä tyrkyttävät liittymätyypit ovat lain mukaan sallittuja, mutta kuluttajalle pitää myös tarjota liittymä ilman velvollisuutta vastaanottaa mainoksia. Liittymäsopimusten aikana kuluttajan pitää saada selkeästi tietoa siitä minkälaista ja millä tiheydellä hänelle tullaan mainosviestejä lähettämään. Kuluttajalla on myös mahdollisuus perua suostumuksensa kulutta. Yhtä lailla tilaamattomista tuotteista tai näytteistä ei voida vaatia maksua, palauttamista, säilyttämistä tai muutakaan toimenpidettä. Niin sanottu negatiivinen myyntitapa on kuluttajansuojalaissa kiellettyä, joten kuluttaja voi täten pitää kaikki tilaamattomat tuotteet ilman seuraamuksia.

Henkilötietojen myymisen estäminen

Monelle voi tulla yllätyksenä, että osoitetietojen myyminen on monelle taholle kannattavaa bisnestä. Väestörekisterikeskus myy osoitetietoja vuosittain monille yrityksille aina matkatoimistoista pankkeihin ja urheiluseuroista lehtitaloihin. Kyseinen toiminta kasvatti Väestörekisterikeskuksen kassaa vuonna 2013 jopa 1,5 miljoonalla eurolla – ja myyntitoimet jatkuvat edelleen. Tänä päivänä melkeinpä kaikki puhelinmyyntiä harjoittavat yritykset saavat tietonsa juuri Väestörekisterikeskuksesta. Toinen osoitetietoja myyvä taho on Liikenne- ja viestintävirasto, eli Traficom. Ajoneuvoliikennerekisteri on yleisesti ottaen julkinen rekisteri, mutta kuluttaja voi halutessaan rajoittaa myös omien tietojensa luovutusta. Ostettuja osoitetietoja käytetään osoitteellisen suoramarkkinointimateriaalin lähettämiseen suoraan kuluttajalle. Markkinointia voi rajoittaa tässäkin tapauksessa ilmoittamalla suoraan myyjälle tai markkinoijalle.

Kiellot rekisteriin

Helpoin tapa on kuitenkin kieltää suoraan nimi- ja osoitetietojen luovutus viranomaisten ylläpitämistä tietojärjestelmistä. Jokainen voi estää tietojensa luovuttamisen väestörekisteristä suoramarkkinointi-, mielipide- tai tutkimustarkoituksiin tai suku- sekä henkilöhistoriatutkimuksiin. Kielto koskee myös nimi- ja osoitetietojen luovuttamista niitä vastaavana tietopalveluna tai asiakasrekistereihin lisäämisen esimerkiksi päivitysten yhteydessä. Niin ikään suoramarkkinoinnin rajoituspalvelut, kuten ASML:n Posti-Robinson ja Suomen telemarkkinointiliitto ry:n kieltopalvelut ajavat asiaa. Väestörekisterikeskukseen (VRK) voi toimittaa kieltopyynnön verkkopankkitunnusten tai henkilökortin avulla VRK:n sivuilta löytyvästä Tarkista tietosi -palvelusta. Kiellon voi yhtä lailla ilmoittaa puhelimitse rekisterikeskukseen tai kirjoittamalla vapaamuotoisen kirjeen ja toimittamalla sen oman kaupunkinsa maistraattiin.

Kiellot lomakkeella

Netistä löytyy myös PDF-muotoisena tulostettava Henkilötietojen luovutuksen kieltäminen -lomake, joka viedään täyttämisen jälkeen lähimpään maistraattiin. Puhelinmarkkinoinnin estoa ei voi tehdä väestörekisteriin, sillä se ei tallenna puhelinnumeroita. Traficomille tehtävä tietojenluovutuskielto täytyy tehdä suoraan virastolle sähköisesti sen nettisivulta Omat tiedot -palvelun kautta tai soittamalla virka-aikoina viraston palvelupuhelimeen. Kuluttaja voi valita haluaako kieltää tietojensa luovuttamisen pelkästään suoramarkkinointiin, vain myös muihin tarkoituksiin, muun muassa kehitys- ja innovaatiotyöhön, viranomaisille ja muille virkatehtäviä hoitaville tai tietojen jakamisen tekstiviestipalvelun kautta muille käyttäjille esimerkiksi ajoneuvotietoja tarkastaessa. Ajoneuvon tiedot ja omistajan nimi ovat kuitenkin julkista tietoa, jota ei voida suodattaa pois palvelusta.

Varo huijauksia

Monen muunkin alan tavoin, myös suoramarkkinointia tai puhelinmyyntiä käytetään huijausten tekemiseen. Puhelimitse voidaan yrittää myydä erilaisia ihmetuotteita, joiden toimivuudesta ei ole lääketieteellistä näyttöä. Sähköpostitse voidaan esimerkiksi lähettää mainoksia Viagrasta tai muista reseptilääkkeistä. Puhelinmyynnin tuloksena asiakkaalle voi yhtä lailla ilmestyä valelaskuja, joissa pyydetään välitöntä maksua, vaikka puhelimessa on puhuttu toista. Kuluttajan on oltava tietoinen oikeuksistaan, ja ottaa tarvittaessa yhteyttä kuluttajaviranomaiseen tai poliisiin. Tuotteita ei tulisi koskaan tilata yrityksiltä, joiden kampanjat ja tiedot ovat epäilyttävän oloiset. Yhtä lailla puhelinmyyntiin on hyvä suhtautua rauhallisesti, eikä ainakaan suostua välittömästä jopa liian hyvältä kuulostaviin tarjouksiin – harvemmin ne niitä ovat.

Yhteenveto

Suoramarkkinointi on monipuolinen ala, joka koostuu monesta erilaisesta tavasta. Yleisesti ottaen kuluttaja mieltää puhelinmyynnin ainoaksi suoramyynnin tavaksi, mutta yhtä lailla jokaisen postiluukusta tipahtelevat mainoslehtiset, kuvastot ja katalogit kuuluvat sen piiriin. Tänä päivänä perinteisen postimainonnan vierelle on myös ilmestynyt sähköinen suoramarkkinointi, joka on yrityksille tehokas ja edullinen markkinointikeino. Sähköpostien tai tekstiviestien lähettäminen ei olekaan yhtä häiritsevää kuin puhelinsoitot tai ilmaismainonta.

Puhelinmyyntikielto on helppo tehdä

Puhelinmyynnin voi estää parhaiten liittymällä Asiakkuusmarkkinointiliiton Robinson-listalle tai liittymällä Suomen telemarkkinointiliitto ry:n kannatusjäseneksi. Kyseiset tahot voivat kieltää myös postimyynnin, joka perustuu nimi- ja osoitetietojen ostamiseen Väestörekisterikeskuksesta ja Traficomista. Muussa tapauksessa kuluttaja voi tehdä kumpaankin virastoon itse ilmoituksen nimi- ja osoitetietojensa luovutuskiellosta sähköisesti tai puhelimitse. Lakia rikkovat yritykset on hyvä ilmiantaa tietosuojavaltuutetulle.